Rasvahappojen kokonaismäärä

Rasvahapot ja glukoosi ovat solujen tärkeimpiä energianlähteitä. Rasvahappoja tarvitaan myös moniin tärkeisiin elimistön toimintoihin, kuten solukalvojen muodostamiseen. Rasvahapot eroavat toisistaan hiiliketjun pituuden ja kaksoissidosten perusteella, ja erilaisilla rasvahapoilla on erilaisia biologisia ominaisuuksia.

Rasvahappojen prosentuaalinen ja molaarinen konsentraatio kertovat rasvahappometaboliasta eri asioita. Koska rasvahapot kulkevat verenkierrossa lähinnä muihin rasva-aineisiin, kuten kolesteroliin ja triglyserideihin sitoutuneena, vaikuttaa veren kolesteroli- ja triglyseridikonsentraatio voimakkaasti kaikkien rasvahappojen molaariseen konsentraatioon verenkierrossa. Näin ollen esimerkiksi hyperlipidemisissä tiloissa tyypillisesti kaikkien mitattujen rasvahappojen määrä verenkierrossa kasvaa rasvahapon laadusta riippumatta. Molaarisen konsentraation avulla voidaan arvioida mm. kudoksille käytettävissä olevaa rasvahapon määrää. Rasvahappojen prosentuaalisen osuuden puolestaan koetaan heijastavan tarkemmin ruokavalion vaikutusta ja rasvahappojen sairausvaikutuksia on tutkittu lähinnä rasvahappojen prosentuaalisia osuuksia tarkastelemalla.

Rasvahappojen osalta tulee huomioida, että viitearvot kuvaavat normaalin, terveen koirapopulaation rasvahappotasoja. Ihannekonsentraatio saattaa poiketa tästä hoidettavan sairauden, terveydentilan tai fysiologisen tilan mukaan.

 

Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA)

Monityydyttymättömien rasvahappojen hiiliketjuissa on enemmän kuin yksi kaksoissidos, ja ne jaetaan omega 3- ja 6-rasvahappoihin sen mukaan, missä kohdassa kaksoissidokset sijaitsevat. Monityydyttymättömät rasvahapot sisältävät vähemmän kaloreita kuin tyydyttyneet rasvahapot ja niitä tarvitaan mm. solukalvojen juoksevuuden ylläpitoon. Ruokavalio vaikuttaa veren monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuteen. Monityydyttymättömiä rasvahappoja käytetään tyypillisesti ravintolisinä, mutta niiden pitoisuuksia veressä eri sairaustiloissa on tutkittu koirilla toistaiseksi kohtalaisen vähän.

 

Tyydyttyneet rasvahapot (SFA)

Tyydyttyneiden rasvahappojen hiiliketjussa ei ole yhtään kaksoissidosta. Nämä rasvahapot kuuluvat ei-välttämättömiin rasvahappoihin, sillä koiran elimistö pystyy muodostamaan niitä itse riittävissä määrin muista molekyyleistä. Ruokavalio vaikuttaa tyydyttyneiden rasvahappojen määrään, ja lihavilla koirilla tyydyttyneiden rasvahappojen määrä voi olla normaalia korkeampi. Sairauksien vaikutuksia tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksiin veressä ei kuitenkaan vielä tunneta.

 

Omega-3 rasvahapot (Omega-3)

Omega-3 rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja. Omega-3 –rasvahapoista EPA, DHA ja ALA ovat koirilla niin sanottuja välttämättömiä rasvahappoja, eli niitä on saatava riittävästi ravinnon mukana. Omega-3 –rasvahappolisiä käytetään hoitamaan tulehduksellisten ihosairauksien, nivelrikon, sydänsairauksien, ruuansukatuskanavan sairauksien, syövän ja munuaisten vajaatoiminnan oireita. Liiallisella omega-3 –rasvahappojen käytöllä voi kuitenkin olla myös haittavaikutuksia, kuten ruuansulatuskanavaoireita ja haavojen paranemisen hidastumista. Vaikka omega-3-rasvahappoja käytetään yleisesti sairauksien hoidossa, sairauksien vaikutuksia omega-3 rasvahappojen pitoisuuksiin veressä ei ole tutkittu kattavasti.

 

Omega-6 rasvahapot (Omega-6)

Omega-6 rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja. Omega-6 –rasvahapoista linolihappo (LA) on koirilla niin sanottu välttämätön rasvahappo. Tämä tarkoittaa sitä, että koiran elimistö ei pysty muodostamaan sitä riittävissä määrin muista molekyyleistä ja sitä on saatava riittävä määrä ravinnon mukana. Ruokavalio vaikuttaakin veren omega-6-rasvahappopitoisuuteen. Omega-6 rasvahappojen riittämätön saanti voi aiheuttaa laihtumista, ihon ja turkin huonolaatuisuutta ja lisääntymisongelmia. Vaikka omega-6-rasvahappoja käytetään runsaasi lisäravinteena, sairauksien vaikutuksia omega-6 rasvahappojen pitoisuuksiin veressä ei ole tutkittu kattavasti.

 

Omega-6/Omega-3

Ruokavalion omega-6- ja omega-3-rasvahappojen suhteeseen on liitetty useita terveysvaikutuksia. Verenkierrossa esiintyvään omega-6/omega-3 suhteeseen voidaan vaikuttaa ruokavaliolla. Runsaasti kalaa/kalaöljyä sisältävä ruokavalio laskee tätä suhdetta. Omega-6 –rasvahappojen ja omega-3 –rasvahappojen suhteeksi ruokavaliossa suositellaan nykyään 5:1 tai 10:1 – eli 5-10 kertaisesti Omega-6 – rasvahappoja suhteessa omega-3 -rasvahappoihin. Veren korkea omega-6/omega-3 -suhde on yhdistetty mm lihavuuteen ja käyttäytymishäiriöihin, kuten aggressiivisuuteen, mutta suuri osa veren omega-6/omega-3-suhteen terveysvaikutuksista on vielä koirilla selvittämättä.

 

Arakidonihappo (AA)

Arakidonihappo on omega-6-rasvahappo, joka on normaalitilassa ei-välttämätön rasvahappo, sillä elimistö pystyy muodostamaan arakidonihappoa linolihaposta. Linolihappovajauksen aikana arakidonihappo kuitenkin muuttuu välttämättömäksi rasvahapoksi. Arakidonihappo lisää lihaskasvua ja lihasten uusiutumista liikuntasuorituksen jälkeen. Arakidonihappoa on tutkittu koirilla lähinnä lisäravinnemielessä, eikä veren arakidonihappokonsentraation muutoksia sairaustiloissa ole vielä koirilla tutkittu kattavasti.

 

Linolihappo (LA)

Linolihappo on omega-6 –rasvahappo, joka luokitellaan koirilla välttämättömiin rasvahappoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että koiran elimistö ei pysty muodostamaan sitä riittävissä määrin muista molekyyleistä ja sitä on saatava riittävästi ravinnosta. Linolihappoa esiintyy kasveissa. Esimerkiksi unikonsiemen-, auringonkukka-, maissi- ja soijapapuöljyt sisältävät runsaasti linolihappoa. Linolihapolla on paljon positiivisia vaikutuksia, kuten lihasten kasvun lisääminen liikunnan jälkeen ja hypertriglyseridemian hillisteminen. Linolihappo luetaan proinflammatoriseksi rasvahapoksi, sillä siitä voidaan muodostaa eikosanoideja. Linolihappoa on tutkittu lähinnä lisäravinteena, eikä veren linolihappokonsentraation yhteyttä sairauksiin ole vielä koirilla tutkittu kattavasti.

 

Dokosaheksaeenihappo (DHA)

DHA on tärkeä, ehdollisesti välttämätön omega-3 -rasvahappo. Koiran elimistö muodostaa DHA:ta huonosti itse, joten sitä tulisi saada riittävästi ravinnosta. Pennuilla DHA on tärkeä hermoston, näön ja immuunipuolustuksen normaalin kehityksen kannalta. DHA:ta esiintyy runsaasti rasvaisessa kalassa sekä kalaöljyssä, ja näiden runsas saanti ruuasta lisää myös veren DHA-pitoisuutta. DHA:ta pidetään tulehdusreaktiota alentavana rasvahappona, ja sitä käytetäänkin useiden tulehduksellisten sairauksien hoidossa. DHA:lla on tärkeitä tehtäviä myös mm käytökseen liittyen, ja esimerkiksi agressiivisilla koirilla veren DHA-pitoisuuden on todettu olevan normaaleja koiria matalampi. DHA:ta on koirilla tutkittu kuitenkin lähinnä lisäravinnemielessä, eikä veren DHA-konsentraation yhteyttä sairauksiin ole vielä tutkittu kattavasti.

Lisätietoa

Bauer, J. E. The essential nature of dietary omega-3 fatty acids in dogs. J. Am. Vet. Med. Assoc. 249, 1267–1272 (2016).
Bauer, J. E. Therapeutic use of fish oils in companion animals. J. Am. Vet. Med. Assoc. 239, 1441–1451 (2011).
Thrall, M. A., Weiser, G., Allison, R. W. & Campbell, T. W. Veterinary Hematology and Clinical Chemistry. (Wiley-Blackwell, 2012).
Lenox, C. E. & Bauer, J. E. Potential Adverse Effects of Omega-3 Fatty Acids in Dogs and Cats. J. Vet. Intern. Med. 27, 217–226 (2013).