Glukoosi
Glukoosi (verensokeri) toimii solujen energianlähteenä. Verensokeria säädellään tiukasti hormoninerityksen (mm. insuliini, glukagoni) avulla. Verensokerin voimakkaan nousun yleisimpänä syynä on diabetes mellitus eli sokeritauti. Verensokeri mitataan luotettavasti vain paastonäytteistä, sillä syöminen voi lisätä verensokeritasoa. Matalaa verensokeria eli hypoglykemiaa voivat aiheuttaa esimerkiksi insulinooma tai diabetespotilaiden insuliiniannostelun ongelmat. Myös punasolujen viivästynyt erotus näytteestä aiheuttaa glukoositason laskua näytteessä.
Suurentuneet pitoisuudet
– diabetes mellitus
– haimatulehdus
– Cushingin tauti
– aivolisäkkeen liikatoiminta
– feokromosytooma
– akromegalia
– stressi
– lääkeaineet: mm. glukokortikoidit, detomidiini, ksylatsiini, propanololi, tyroksiini, progestiinit, morfiini
– korkea progesteroni kiimakierron aikana
– syöminen ennen verinäytteenottoa
Pienentyneet pitoisuudet
– maksan vajaatoiminta
– Addisonin tauti
– sepsis
– tiineydenaikainen hypoglykemia
– voimakas rasitus
– renaalinen glukosuria
– aivolisäkkeen vajaatoiminta
– insulinooma
– glykogeenin kertymäsairaudet ja perinnölliset hypoglykemiat
– paraneoplastinen oireyhtymä
– eräät lääkeaineet ja myrkyt: mm. ksylitoli, insuliini, sulfonylurea
– vakava aliravitsemus
– pentuikä
– viivästynyt plasman/seerumin erotus
Lisätietoa:
Thrall, M. A., Weiser, G., Allison, R. W. & Campbell, T. W. Veterinary Hematology and Clinical Chemistry. (Wiley-Blackwell, 2012).
Thompson, M. F., Fleeman, L. M., Kessell, A. E., Steenhard, L. A. & Foster, S. F. Acquired proximal renal tubulopathy in dogs exposed to a common dried chicken treat: retrospective study of 108 cases (2007-2009). Aust. Vet. J. 91, 368–373 (2013).
Laktaatti
Laktaattia eli maitohappoa muodostuu silloin, kun solut käyttävät anaerobista glykolyysiä energiantuotantoon. Laktaattia kertyykin verenkiertoon joko lisääntyneen anaerobisen glykolyysin seurauksena esimerkiksi verenkiertohäiriöissä tai tiloissa, jossa laktaatin poisto verenkierrosta on häiriintynyt. Laktaattipitoisuuksien tarkkailua käytetään eräiden sairauksien ennusteen arvioinnissa, ja korkea pitoisuus on näissä sairauksissa yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen. Myös rankka urheilusuoritus nostaa laktaattipitoisutta, ja urheilukoirilla laktaatin seurantaa voidaankin käyttää verenkiertoelimistön ja metabolian toiminnan tarkkailussa. Myös punasolujen viivästynyt erotus näytteestä aiheuttaa laktaattipitoisuuden kohoamisen näytteessä.
Suurentuneet pitoisuudet
– iskemia/hypoksia
– sepsis
– hypovolemia
– vakava anemia
– kardiogeeninen shokki
– epileptistyyppiset kohtaukset
– rankka fyysinen suoritus
– munuaisten vajaatoiminta
– maksan vajaatoiminta
– diabetes mellitus
– neoplasia
– eräät lääkeaineet/myrkyt: mm. etyleeniglykoli, katekoliamiinit, syanidi, häkä, salisylaatit, strykniini, nitroprussidi, bikarbonaatti, parasetamoli, terbutaliini, lääkehiili
– viivästynyt plasman erotus
– pitkäaikainen staasaus verinäytteenotossa
Lisätietoa
Allen, S. E. & Holm, J. L. Lactate: physiology and clinical utility. J. Vet. Emerg. Crit. Care 18, 123–132 (2008).
Pang, D. S. & Boysen, S. Lactate in veterinary critical care: pathophysiology and management. J. Am. Anim. Hosp. Assoc. 43, 270–279 (2007).
Mooney, E., Raw, C. & Hughes, D. Plasma lactate concentration as a prognostic biomarker in dogs with gastric dilation and volvulus. Top. Companion Anim. Med. 29, 71–76 (2014).
Cortellini, S., Seth, M. & Kellett-Gregory, L. M. Plasma lactate concentrations in septic peritonitis: A retrospective study of 83 dogs (2007-2012). J. Vet. Emerg. Crit. Care (San Antonio). 25, 388–395 (2015).
Holahan, M. L., Brown, A. J. & Drobatz, K. J. The association of blood lactate concentration with outcome in dogs with idiopathic immune-mediated hemolytic anemia: 173 cases (2003-2006). J. Vet. Emerg. Crit. Care (San Antonio). 20, 413–420 (2010).